3.11.2013

Opintielle!

Kasvattaja järjestää loppuvuoden aikana B-pentueelle pentukurssin. Olin harmissani, että meiltä jäisi ensimmäinen kerta väliin Merrin flunssan takia. Mutta kävikin ilmi, että pennuista peräti kolme oli kipeänä, joten varattu aika jaettiin kahtia, ja terveiden pentujen jälkeen toipilaat pääsivät hekin opiskelemaan. Koska emme voineet olla varmoja, onko penskoilla sama pöpö, jäivät sisarusriehut tällä kertaa väliin.

Harjoittelimme alkuun kontaktikävelyä, joka omassa pihassa ja lähistöllä harjoitellessa menee jo varsin hyvin, jos vaan omistajalla on kunnon namit käsissä. Mutta kun oli siskorakas samassa pienessä hallissa, eikä sitä päässyt morjestamaan, ei Merkkarin keskittymiskyvystä ollut suoraan sanoen tietoakaan. Selitä siinä sitten, että kyllä se tän noin niinkun periaatteessa osaa. :D

Kyllä on vaikean näköistä ohjaajalla! :)

Päivi neuvoo ja Merri ihmettelee kaksoisolentoa.


Jotenkuten se saatiin sitten sujumaan, mutta selkeästi tarvii etsiä useammin haastavampia ympäristöjä kontaktin treenaamiseen. Tässäkin, vaikka ympäriinsä sekoileva koira on haaste, lienee isompi haaste kuitenkin siellä hihnan toisessa päässä - koira varmasti menis hyvin, jos vaan ohjaajalla olis hommat hallussa. Mutta meitä keltanokkaomistajiahan tässä enemmän koulutetaankin...

Jukka ja Luna...

...joilla meni kontakti paljon paremmin kuin meillä.

Sivulletulon olimme aiemmin itse opettaneet koiralle siten, että koira kiertää sivulle ohjaajan takaa. Ajattelin, että lienee haastavaa opettaa sitä nyt toisin, mutta kun alusta aloitettiin, ei se ihan mahdotonta ollut.

hei, tyyppi siellä!

tuuppa tänne...

ja käännytään...

hyvä!

Tässä kohtaa Merri sai jopa kehuja siitä, että vaikka muuten on kuin ellun kana, tekee se keskittyessään oikein hyvin töitä. Jee, ehkä siitä vielä kelpo koira saadaan! Siis jos vaan joku saa koulittua näistä omistajista riittävän kelvollisia kouluttamaan elukkaansa, toim. huom...




Seuraavaksi treenattiin luoksetuloa, ja nähdäkseni se meni Merrillä melkoisen hyvin. Pariin kertaan se koki tilaisuutensa tulleen ja säntäsi kurmoottamaan Lunaa, mutta noin muuten siis. Tätä ollaan kyllä treenattukin ensimmäisistä päivistä lähtien, mutta tämä oli hyvä muistutus siitä, että pitäisi treenata edelleen, ja nimenomaan häiriön alla.

Kotimatkalla olikin taas sangen hiljaista autonperässä, samoin koko illan kotona kaveri veti etupäässä sikeitä. Sitten vaan kotiläksyjä tekemään, ja parin viikon päästä päästään taas samalla jengillä kokeilemaan, onko mitään jäänyt kaaliin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälki käynnistäsi!