23.8.2014

Lajitestissä: Dobo

Oltiin Merrin kanssa elokuun loppupuolella Koirakoutsin järjestämässä teemapäivässä tutustumassa Doboon.




Dobo on Suomessa kehitetty, syviin lihaksiin ja kehonhuoltoon keskittyvä laji, jossa treenaavat niin koira kuin omistajakin. Apuna treenissä käytetään muun muassa Dobo-palloa, joka on jumppapalloa muistuttava, mutta munanmuotoinen pallo. Sen materiaali on tavallista jumppapalloa vahvempaa, jotta koiran kynnet eivät rikkoisi palloa.


Siis mitä NYT tapahtuu?
Mikäs lelu se tää on? Kaveri oli lievästi sanottuna innoissaan.

Kehonhuolto on tärkeää koiran hyvinvoinnille, ja aivan erityisen tärkeää fysiikalle rankkojen lajien, kuten agilityn, harrastajille. Dobo vahvistaa koiran (ja omistajan!) syviä lihaksia, kehittää koiran ketteryyttä, tasapainoa ja kehonhallintaa, mutta myös parantaa koiran keskittymiskykyä.

Pinnalliset lihakset ovat niitä, jotka liikuttavat koiraa, ja syvät lihakset aktivoituvat hitaassa liikkeessä ja staattisissa tasapainoharjoituksissa. Jos syvä lihaksisto ei ole kunnossa, on seurauksena lihasten jännittymistä ja jumiutumista.

Monet doboharjoitukset auttavat koiraa takapäänsä hahmottamisessa, missä monella koiralla onkin ongelmia. Kuten missä tahansa koiraharrastuksessa, yhdessä tekemisen kautta laji myös parantaa koiran ja ohjaajan suhdetta. Laji on erinomaista kehonhuoltotreeniä myös ohjaajalle. Jotta hahmottaisi, miten rankkaa pallon päälle nousu on koiralle, kannattaa itse istua pallon päälle ja nostaa kädet ja jalat ilmaan... Eli doboilu täytyy aloittaa koiran kanssa lyhyillä harjoituksilla, eikä ahnehtia liian paljon liian nopeasti.


Venyy tonne...

Venyy tänne...

Joskus joutuu vaan odottamaan.


Dobo-pallo valitaan koiran säkäkorkeuden mukaan. Pallon ilmoitetun halkaisijan tulisi olla 15 cm koiran säkäkorkeutta suurempi, ja pitkärunkoisen koiran tapauksessa ehkä vieläkin suurempi. (Pituutensa takia esimerkiksi mäyräkoira tarvii melko suuren pallon). Ohje kuuluu, että jos mietit kahden koon välillä, valitse suurempi. Meillä käytössä näkyvä vaaleanlila pallo oli 85-senttinen, tosin osa harjoituksista tehtiin pienemmän pallon päällä. Tiedä sitten, mikä olisi pallon koko, jos sellaisen kotiin päätyisi hankkimaan.


Pallon päälle nousu aloitettiin pienemmällä pallolla.

Jos koira jännittää pallon päälle nousemista, kannattaa pallo tukea aluksi ohjaajan ja seinän väliin, ja houkutella koiraa pallon päälle sivultapäin. Näin tehtiin Merrin kanssa, kun koko koira piti saada pallon päälle.

Pitkään piti yrittää, mutta sinne noustiin!

Päivän aikana tehtiin kehonhuoltoharjoituksia myös ilman palloa.


kaikkee se mutsi keksii...

Dobo vaikutti oikein hauskalta harrastukselta, ja voisin jossain vaiheessa harkita osallistumista dobo-kurssille ja oman pallon ostoa kotiharjoitteluun. Dobo-palloahan voi käyttää istuimena myös tietokonepöydän ääressä (silloin on tietysti muistettava säätää pöytä oikealle korkeudelle, etteivät hartiat jännity) tai vaikka tv:tä katsellessa. Pallon päällä istuessa tulee treenattua keskivartaloa ihan huomaamattaan, ja pienikin jalkojen nostelu on yllättävän tehokasta treeniä, jonka huomaa treeniksi vasta jälkikäteen....

Oheisella Koirakoulu Kompassin videolla vähän lisää dobo-fiilistelyä!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälki käynnistäsi!