28.9.2013

Sukulaisissa, osa I: Mutsi!

Aika hitaasti saadaan tänne päiviteltyä näitä vanhoja juttuja! Tässä kuitenkin tunnelmia Merrin ja mutsinsa, Polkan, ensimmäisestä tapaamisesta sitten synnyinkodin! Tapahtui syyskuun lopulla...

Hmm, mutta sehän on tyttäreni, tuumii Polkka.

Leikkisiköhän se?

Jaaaaa-a. Että tommonen tuli tehtyä...

Pienen Vinski-herran mielestä Merri oli ehkä hauskinta ikinä! Vinski näytti meille, mitä huutonauru tarkoittaa.



Hali


Ihana, ihana Mutsi!

Tekstiilikaksoset.
Ulkona Polkka leikitti Merriä oikein nätisti, mutta sisälle tultua alkoi supermammalla hiukan huumori loppua. Merri yritti jatkaa riehumista myös sisätiloissa ja haastoi minkä kerkesi, Viisas ja Aikuinen Polkka taas ei voinut käsittää moista touhua. Merri haastoi, ja Poksmon yritti olla niinkuin ei oliskaan. Onneksi Merrillä koitti pian väsy, ja mutsikoirakin pääsi lepuuttamaan hermojaan!

Auta, råtta! Tåällä on joku pieni riiviö!



Jos mä vaan oon niinkuin en oliskaan, niin meneekö se pois?
Koirat lepäilivät sen aikaa, kun Janne kuvasi studioksi muuttuneessa koirahuoneessa Vinski-herraa. Päivän päätteeksi linssiludeiksi pääsivät äiti ja tytär. Se oli ehkä sekunnin sadasosa, minkä pikkuriiviö saatiin pysymään paikallaan...


Se oli ehkä sekunnin sadasosa kerrallaan, minkä pieni riiviö saatiin pysymään paikallaan...

Näinkin onnistunut kuva saatiin. Voi hömelöä pikku-Merriä!
"...(rhodesiankoiran) silmistä tulisi korostua koiralle älykäs ilme" (lähde: fi.wikipedia.org/wiki/Rhodesiankoira)

Arvannette, että merkinnän (ja blogin) paremmat kuvat on Jannen käsialaa, ja kännyräpsyt allekirjoittaneen luurista.

PS. Riikkis ehti jo tovi sitten päivittämään samasta päivästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä jälki käynnistäsi!