Syksyllä hommattiin koirahuoneen oveen ensin metrin korkuinen portti - tiedossa oli, että se on väliaikaisratkaisu, eikä tule pitelemään tyyppiä takanaan kovinkaan pitkään. Yllättävän monta kuukautta siinä sitten kuitenkin kesti, ennen kuin elukka keksi, että siitähän voi myös kammeta yli.
Siinä kohtaa, kun portti loppuvuodesta loppuvuodesta alkoi olla koiralle lähinnä koristeen tasoa, eikä kukaan vieläkään siihen hätään ehtinyt tekemään meille korkeampaa porttia (enkä minä piirtämään sitä), kävi Janne hakemassa Biltemasta halvan pikkuportin, jonka asetti oviaukkoon nurinpäin edellisen portin päälle.
Ei mennyt kauhean montaa kuukautta, että kaveri oli keksinyt, miten ylemmän portin voi yksinkertaisesti vain avata, ja sitten kiivetä alemman portin yli.
No. Viritettiin portit siten kiinni toisiinsa, että ylempää porttia ei yksinkertaisesti pääse aukaisemaan. Hahaa, pysyisipä takana!
... tai sitten ei. Eräänä päivänä ystävämme hunsvotti oli sitten todennut, että no jos ei sitä voi avata, täytyy mennä läpi! Tavalla tai toisella koko ylempi portti oli irroitettu ovenpielestä, ja koira tepasteli jälleen ovelle vastaan tervehtimään kotiintulijaa.
...ei se varmaan auta kuin löytää aikaa piirtää se oven korkuinen portti!
 |
| No siis... |
Toisaalta, meillä on viime aikoina ollut vähän ohjelmanumeroa myös sen kanssa, että kun koira ei pääse portista läpi, se huutaa. Siksipä me ihan viime päivinä ollaan pidetty sitä irrallaan asunnossa, ja hyvin on mennyt (toistaiseksi). Ehkä se ei vaan siedä tilan rajoittamista? Tai, kuten (koiraton) työkaveri sanoo, ehkä meidän pitää vaan hyväksyä että se on perheenjäsen, eikä lukita sitä mihinkään... ;)
ylläri, että koiraton työkaveri ehdotti tuota :D. Entäs kun koira laittaa hellan päälle, avaa ulko-oven ja lähtee ulkoilemaan? Vähän vaikea ajatella, että "sehän on vain meidän perheenjäsen"...
VastaaPoistaMutta tottahan se on, että osa on rauhallisia kun saa olla vapaana koko kämpässä. Kokeilemalla sen tietää! Vaatii vaan kylmiä hermoja alkuun, tai ainakin jos pitäisi jättää työpäivän ajaksi :)
Heh, niinpä!
PoistaMeillä on ollut Merrin tätipuoli Nala aina vapaana koko kämpässä ja tuhot on rajoittunut vaatekappaleisiin (vetoketjut, napit, taskunpohjat....) Myöskin ruokatavaraa olisi neidillä vapaasti saatavilla, mutta ainoa merkittävä varkaus kohdistui kuopuksen ylppärikakkuun. Siinä oli hovijuustotäyte ja Nala ei voi vastustaa juustoja :)
VastaaPoistaJee, tällaiset kuulumiset antaa toivoa! :)
VastaaPoistaMinustakin tuntuu, että niinä kertoina, kun Merri saa olla olkkarissa + koirahuoneessa (keittiön ja makkarin ovet pysyneet toistaiseksi kiinni), se etupäässä nukkuu sohvalla - tai menee jopa häkkiin jäystämään luuta. Mutta en uskalla luottaa, ettäkö sikailuikä ei olisi vielä edessäpäin... *sormet ristissä toivoskellaan*
Sen on nyt huomannut, että vähemmän kaveritreffejä (kuten tossa juuri sairastaessa) -> kaikki lelut revitään paskaks.