16.3.2014

Koiran haastava viikko

Meillä muuttui vast'ikään arjen rutiinit, ja Merrille muutos tarkoitti totuttelua pidempään yksinoloon. Tähän asti Merri oli viettänyt lähinnä 4-5 tuntia yksin, eikä sitäkään joka päivä, mutta uusien rutiinien myötä sen oli jäätävä yksin heti aamusta, ja koko työpäivän ajaksi. Ainakin vielä toistaiseksi käymme viihdyttämässä ja pissattamassa sitä jossain vaiheessa päivää.

Maanantai:

Pieni kotiapulaisemme oli avuliaasti päättänyt esikäsitellä eteisen lattialle tipahtaneen päivän postin. Yksi mainoslehti oli luettu, minun kauan odotettu Verkkokauppa.comin pahvikuori oli avattu - kuin myös kuoren sisällä ollut tuotepaketti! Tiedä sitten, oliko koiralla käynyt elämä tylsäksi ja ajatellut, että tuolla HDTV-adapterilla voisi kätevästi katsoa Netflixiä tv-ruudun kautta... Jonain toisena päivänä Merri oli päättänyt aikansa kuluksi tutustua Jannen luottamustoimen kokouskutsuun ja liitteenä olleeseen aineistoon, mutta viikon aikana niin Pelit -lehti kuin Mondo ja Tiede -lehtikin oli jätetty koskematta! Siis viihde, politiikka ja sisustaminen kiinnostaa (siitä sisustamisesta tuonnempana), mutta tiede, pelaaminen ja matkustelu ei ole aivan niin lähellä sydäntä?

Mutsi hei, sulle tuli joku paketti. Mä auton ja avasin sen jo!

Tästä tuli kyllä ensimmäisenä mieleen edellisenä päivänä sivuttu keskustelu ja Riikkiksen taannoin lehteen kirjoittaman aktivointijutun saama palaute. Ehkei tosiaan ihan palautteen mukaan (en referoi sitä tähän, koska haluan, että luette linkin takaa Riikkiksen hauskan jutun!), mutta tässä kohtaa on kyllä koiran mielestä tainnut postiluukusta tipahtaa kasa aktivointileluja...

Keskiviikko:

Olen kuullut paljon koirien aamuhepuleista, mutta tähän mennessä Merrillä ei sellaista ilmiötä ollut ilmennyt, mitä olinkin vähän hämmästellyt. Uusien päivärutiinien alettua oli Merri kuitenkin keskiviikkoon mennessä hoksannut, että aamulla nuo tyypit lähtee, käy päivällä moikkaamassa, pissattamassa ja vähän treenaamassa, ja iltapäivä ollaan taas yksin. Sitämyöten aamuhepulit tuli tutuksi meidänkin perheessä.

En tietenkään tiedä, liittyykö se tässä tapauksessa pian koittavaan yksin jäämiseen, vai onko se vain isokirjaimista vinkkiä siitä, että tänne nyt se lähtökongi niinkun olis jo!

Tulinpa muuten vastikään sanoneeksi, että sohvatyynyt on nykyään ihan järjestään lattialla, mutta onneksi niitä ei ole hetkeen hajoitettu. No...

Torstai:

Täällä on t y l s ä ä  !

Että tämmöisten haasteiden keskellä me nyt eletään. Totuttelua, totuttelua...

2 kommenttia:

  1. Täällä 10 vuotiaan rhodeuroksen äippä. Koittakaa jaksaa noiden tuhojen kanssa :) Meillä tuhovaihe kesti reilu puoli vuotta ja juuri tuon ikäisenä kuin Merri nyt. Osansa vaiheesta saivat pakastimen ovi, sohva, joustinpatja, ovenkarmit ja silloisen vuokra-asunnon muovilattia.... Olin kuitenkin aina varma, että hyvä koira siitä tulee (sukulaiset ja tuttavat eivät olleet ihan samaa mieltä). Ja tosiaan tuhoilu loppui yhtä äkillisesti kuin oli alkanutkin. Tätä kirjoittaessani jaloissani makaa koira, jota useimmiten ulkopuoliset kuvailee sanoilla "niiiiiin kiltti" :)

    Vinkkinä yksin jättämiseen: meillä auttoi kovasti se, että aloin ennen ja jälkeen (noin puoli tuntia) yksin jätön jättää koiran täysin huomiotta. Ei siis edes katsekontaktia tms. Pikkuhiljaa koira vaikutti tylsistyvän huomioni hakemiseen ja rauhoittui ja ilmiesesti rauhallinen olotila säilyi, koska tuhoja ei enää tehty...

    Ei muuta kuin tsemppiä ihanan koiratyttösen kanssa!

    VastaaPoista
  2. Kiitti viestistä! :) Merri luojan kiitos on jo rauhoittunut! Ja todellakin, se sekoilu loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin (kesti siis vain pari viikkoa, nyt se on kotona tosi kiltisti). Mulla on aiheesta juttukin tulossa!

    VastaaPoista

Jätä jälki käynnistäsi!